Sivut

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Unelmahäät

Kuten aikaisemminkin jo mainitsin, niin en ole pikkutytöstä asti haaveillut ja suunnitellut häitä. Vasta lähempänä 16 vuoden ikää omat häät kävivät ensimmäisiä kertoja päässäni ja vain niin pienesti ajatuksen tasolla, että haluan mennä joskus naimisiin ja silloin aloimme mieheni kanssa puhua kihloihin menemisestä. Kihloihin menemisen jälkeenkään en heti visioinut häitämme, mutta aina silloin tällöin yritin kuvitella niitä, mutta aikaa oli jäljellä monta vuotta, eikä kukaan muu oikein innostunut häähössöttämään kanssani, joten koitin työntää ajatuksia kauemmaksi. Viime vuoden aikana kuitenkin alkoi jo jännittää ja lähestyvät häät tuntuivat ihanalta ajatukselta!

Millaiset olisivat olleet sitten unelmieni häät? Jossain vaiheessa kuvittelin, että menisimme naimisiin syysiltana kynttilöiden loistaessa lyhdyissä ja ruskan-sävyisten lehtien peittämällä laiturilla, jossa meidät vihittäisiin. Siitä jatkaisimme suoraan pieneen kotoisaan mökkiin, jossa olisi hääkakkua ja vain muutama vieras (max. 10 henkeä). Kakkukahvien jälkeen vieraat poistuisivat ja jäisimme kahden S:n kanssa mökkiin ja nauttisimme toistemme seurasta Unelma hääni olisivat siis olleet todella pienet ja hyvin yksinkertaiset.

Kuva: Pinterest

Kuva: Pinterest 

Kuva: Pinterest

Koska kyseessä ei ole vain minun unelmani ja S toivoi suuria häitä (vaikka nyt hänkin ajattelee välillä, että esim. maistraattihäihin ei olisi tarvinnut säästää näin paljon, mutta silti pysymme suunnitelmassamme ) siispä teimme kompromissin. Joten menemme kirkossa naimisiin ja jatkamme juhlimaan juhlapaikkaamme sekä vieraita kutsumme noin 70-80 henkeä.

Molemmille Pyhärannan kirkolla on suuri merkitys, (josta muistaakseni aiemminkin jo saatoin mainita, mutta mainitsempas vielä uudelleenkin c; ) sillä ihan ensimmäistä kertaa tapasimme rippikoulussa Pyhärannan seurakuntatalolla :3 Sekä nyt olemme vieraslistaa yrittäneet rajata niin, että vain meille molemmille läheisimmät perheenjäsenet/sukulaiset/ystävät kutsumme juhlimaan kanssamme. Vaikka itse avioerolapsi olenkin haluan mennä vain kerran elämässäni naimisiin, joten onhan siinä jo syytä juhlia rakkaiden ihmisten kanssa silleen pienesti, mutta kuiteski isosti, sopivasti! Päivämme jää joka tapauksessa mieleeni loppuelämäkseni, joten teemme siitä meidän näköisemme sekä saan silti unelmaani kuuluvat syyshäät, ihanaa!

Nauttikaa viikonlopusta! 

Postailemisiin! ♥

P.S. Sain tällä viikolla töitä, hihii!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi ♥