6 kuukautta!

Apuaa aika kuluu niin vauhdilla, ettei perässä meinaa enää pysyä! Vastahan kirjoitin postauksen, jossa totesin, että on vain 7 kuukautta jäljellä ja nyt on enää puoli vuotta! En mä meinaa kyl housuissani pysyä, mut silti pitää vähän huokaista helpotuksesta, että sitä aikaa on vielä, koska kaikkihan on niin vaiheessa.

Mitäs kaikkea me sitten ollaan jo saatu aikaan...

• Hääpäivä♥
• Kirkko ja juhlapaikka
• osa koristeista
• Pitopalvelu + kakku
• menu, kakku, iltapala
• Hääpuku (jonka sovittamisesta on vähän reilu 5kk jo aikaa, innolla odottelen milloin pukuni saapuu Turkuun)
• Tarvitsee hankkia väh. 1m joustamatonta poltetun oranssin sävyistä satiininauhaa!!
• ja hääkengät!
• sekä alusvaatteet!
• Kaaso + morsiusneidot
• Max. budjetti on laadittu
• Max. vierasmäärä 80 hlö ja vieraslista on mietitty (aina voi pieniä muutoksia tulla, vaikka kuinka olisi valmis lista)
• Kuvaaja ☺
• Kampaaja sekä meikkaaja ☺
• Bestmanit
• Teema: Ruska
• Save the date -kutsut (Isälleni en ole vieläkään lähettänyt, sillä en ole saanut kirjettäni valmiiksi.. pitää tarkkaan miettiä, että kaikki tärkeät kysymykset tulisivat samaan aikaan.)
• Morsiamelle kaulakoru sekä korvakorut (voisin näistäkin kirjoittaa lisää ♥-♥)

Nämä asiat nyt ainakin mieleeni tulivat. Asiat ovat jo hyvällä mallilla, mutta ainakin hankintoja on tehtävä vielä reilusti. (Ekaa palkkaani odotellessa)

Tasan 183 päivää ja sitten me sanomme tahdon ♥

Olen nähnyt viime vuoden aikana sekä tämänkin vuoden puolella painajaisia, että häät ovat ihan lyhyen ajan sisällä ja kaikki on vielä kesken. Esimerkiksi olen unissani ollu menossa naimisiin siten, että pukuni ei ole saapunut taikka se on edelleen Turussa eikä kukaan sitä sieltä ehdi noutamaan tai se hemmetin satiininauha puuttuu, yhtäkään vierasta ei ole kutsuttu, kirkkoa ei ollut varattu, kakkua ei saapunut, bestmaneillä eikä kaasolla tai morsiusneidoilla ollut sopivia juhlavaatteita ja kaikki vaan painajaismaisesti meni niissä pieleen! Yhdessä unessa kirkossa kaikki meni pieleen ja jotenkin päädyin sulhaseni kanssa seikkailemaan Raumalle yhden baarin ja rannan läheistyyteen, josta nousi suuri ilmapallotorni, joka oli täynnä keltaisia, oransseja ja vihreitä ilmapalloja. 

Painajaisista toivuttuani olen aina ollut iloinen siitä, että aikaa on vielä enemmän kuin esimerkiksi yksi vuorokausi! Mutta pieni paniikki edelleen kolkuttelee alitajunnassa välillä. Työpäivinä en kovinkaan paljoa ehdi hääjuttuja miettimään, mutta silloin, kun pitäisi rauhoittua alkaa ajatuksia vilisemään suuntaan jos toiseenkin. Mutta eiköhän ne tästä rupea järjestymään ja pidämme kaasoni kanssa hääpalaverin tässä piakkoin ja selvitämme taas asioita eteenpäin. ☺Jäitä hattuun ja niin edespäin!

Onko muilla kokemuksia hääpainajaisista?
Pahenevatko ne vain hääpäivän lähestyessä?

Postailemisiin! ♥