Odottavan aika on pitkä

Mutta me odotimme!


Sanotaan, että odottavan aika on pitkä ja niin se todella on. En ole kärsivällinen ihminen ja tämä on ollut vaikeaa, mutta uskoisin sen olevan sen arvoista. Kun kihloihin mentiin tiesin, että ei me heti naimisiin voida mennä, joten päivä sovittiin viiden vuoden päähän. En ole myöskään sellainen ihminen joka olisi häitään suunnitellut pikku tytöstä asti, mutta tässä odotellessa ovat häät käyneet, joka vuosi mielessä enemmän ja vähemmän. Nyt olen innoissani, kun muutkin ovat sisäistäneet, että menemme todella tänä vuonna naimisiin ja onnellinen siitä, että jaksoimme odottaa.

Miksi me odotimme? Menimme kihloihin ollessamme 17 vuotiaita ja oltuamme 2,5 vuotta yhdessä. (Harmikseni kaikki eivät olleet kihlauksestamme yhtä onnessaan, kuin me vaan olettivat sen olevan väliaikainen "teinikihlaus"...) Me molemmat opiskelimme vielä tuolloin ja halusimme päättää päivän myöhemmäksi, jotta saisimme "kunnon" häät järjestettyä. Tämä tuntui meistä silloin hyvältä ja sopivalta ajalta sekä kihlauksemme todella oli lupaus toisillemme avioliitosta eikä mikään "mennään kihloihin, koska se on siistiä ja muutkin tekee niin". Kun aloimme 15 vuotiaina seurustella, en koskaan aikaisemmin ollut edes miettinyt naimisiin menoa tai avioliittoa, saatika sitten miettinyt tulevaisuutta ja mihin suhteemme etenee. Elin niin sanotusti hetkessä ja halusin tutustua kunnolla tähän poikaan ja katsoa mitä tästä tulee. Tässä me nyt kuitenkin edelleen ollaan yhdessä sekä avopuolisoina suunnittelemassa häitä, niin ne asiat vaan muuttuu. Päivää ajattelimme ensin heinäkuulle, mutta myöhemmin päädyimme lokakuuhun ja mielestäni se oli ihana päätös! ♥ (Kuva: Google)

Nyt melkein viisi vuotta on kulunut ja tänä aikana olemme päässeet vieraiksi kolmiin erilaisiin ja ihaniin häihin. Ensimmäiset olivat pian kihlauksemme jälkeen, ne olivat todella kauniit ja mielestäni aika perinteiset kirkkohäät. Toiset olivat seuraavana vuonna ja vihkiminen tapahtui juhlapaikalla, mielestäni häät olivat hääparin näköiset ja kaikki viihtyivät. Kolmannet häät olivat todella intiimit maistraattihäät, pakko sanoa, että tunnelma oli käsin kosketeltavaa. Kaikkia häitä yhdisti ainakin pari asiaa, nimittäin onnellinen ja rakastunut hääpari, se jos mikä on mielestäni ihana näky! ♥

Kuva: Google

Kärsimättömyyteni takia olen monesti ehdottanut, että menisimme "salaa" maistraatissa naimisiin ja karkaisimme häämatkalle. S kuitenkin on aina pudottanut minut maanpinnalle ja todennut, että meillä on niin paljon läheisiä, joiden kanssa haluamme häitämme juhlia (eikä toivottavasti kukaan pääse mieltään pahoittamaan). Ja nyt kun hääpuku on tilauksessa ja kirkosta vihkimien sovittuna, ei tätä päätöstä enään todellakaan peruta! ;3 Voisin kirjoittaa erikseen vielä omista unelma häistäni, häistä jollaiset nyt järjestämme sekä hääperinteistä.

Ja se, että me odotimme kihlauksesta niin monta vuotta, ei tarkoita, että kaikkien pitäisi odottaa! Mielestäni kaikki saavat tehdä niin kuin itse parhaaksi näkevät ja muutenkin muiden tekemisten arvosteleminen tai paremmuusjärjestykseen laittaminen on todella typerää. Jokaiset häät ovat erilaiset ja pääasia on, että itse hääpari on tyytyväinen ja saavat toisensa. ♥

Postailemisiin! ♥